Judoharjoitukset alkavat!

Harrastejudo to 17-18 ja su 10:30 - 11:30

Naisten judo perjantaisin 18 - 19.

Ilmainen lajikokeilu kaikenikäisille
  • to 12.9. klo 17 - 18
  • to 19.9. klo 17 - 18
  • su 22.9. klo 10:30 - 11:30
Ilmoittaudu Suomisportissa

Tokui Vaasa facebookissa Tokui Vaasa instagramissa Tokui Vaasa whatsapp Tokui Vaasa youtubessa

Pysäytä videotausta

Vaasalainen judoseura

Tokui Vaasa on vaasalainen matalan kynnyksen judoseura. Perustettu 2023.

Visio

Tokui Vaasa kasvaa jäsentensä näköiseksi judon yhteisen hyvän periaatteita noudattaen.

Arvot

Yhdessä, reilusti, oppien.

Tulevia tapahtumia

Harrastejudo
  • torstaisin 17 - 18 ja
  • sunnuntaisin 10:30 - 11:30.

Naisten judo perjantaisin 18 - 19.

Ilmainen lajikokeilu
  • to 12.9. klo 17 - 18
  • to 19.9. klo 17 - 18
  • su 22.9. klo 10:30 - 11:30
Ilmoittaudu Suomisportissa

Tokuin pikkujoulut 15.12. klo 11 - 13.



Menneitä

9.5.2024 Koko perheen liikuntarieha botniahallilla Helatorstaina klo 10 - 15.

19.5.2024 Vyökoetilaisuus kutsutuille klo 10:30 - 11:30.

30.5.2024 Kevätjuhla ulkona klo 17 salaisessa paikassa.

4.2.2024 Sporttimestari vieraili dojolla.



19.1.2024 Naisten judo - ilmainen kokeilutreeni. 2 uutta harrastajaa!

Palasimme joulutauolta normaaliin harjoitteluaikatauluun 11.1.2024.

29.12.2023 Kinkunsulatustreeni aikuisille.

10.12.2023 Vietimme pikkujoulua salilla nyyttikestityyliin. Osallistujia tatamilla 40!

World Judo Day 28.10.2023 oli Jigoro Kanon syntymäpäivä ja maailman judopäivä. Päivän teemana oli "ota kaveri mukaan"! Juhlimme teemapäivää harjoitusten yhteydessä:
  • Perjantaina 27.10. Naisten judossa
  • Sunnuntaina 29.10. Harrastejudossa

Aloita Judo

Matalan kynnyksen seura

Uudet harrastajat ovat tervetulleita ympäri vuoden, me Tokuilla teemme judon aloittamisesta helppoa. Katso aikataulusta milloin harjoittelemme ja tule paikalle! Tarvitset t-paidan, collegehousut, puhtaat sandaalit sekä pienen pyyhkeen - tatamille saa tulla vain puhtain, kuivin jaloin. Harjoituksia saa tulla myös katsomaan ellet halua heti toimintaan mukaan.

Voit myös ottaa yhteyttä.

Jäseneksi

Muutaman tutustumiskäynnin jälkeen pyydämme sinua liittymään seuramme jäseneksi (tästä). Seuran jäsenyys oikeuttaa osallistumaan seuran kokouksiin ja tapahtumiin. Jäsenet voivat liittyä harjoitusryhmiin joilla on 1-3 ohjattua harjoitusvuoroa viikossa. Jäsenmaksun ja harjoittelumaksun lisäksi edellytämme harjoituksiin osallistujilta judoliiton lisenssin ostamista - lisenssi sisältää vakuutuksen ja oikeuttaa mm. vyökokeisiin osallistumiseen.

Suomisport

Käytämme Olympiakomitean tuottamaa Suomisport -sovellusta jäsenrekisterin ylläpitoon. Urheilija ylläpitää omia tietojaan palvelussa, maksaa jäsen- ja harjoittelumaksuja sekä voi ilmoittautua seuran harjoituksiin.

Mitä judo on?

Judo on japanilainen kamppailulaji

Jigoro Kano poisti jujutsusta potkut ja lyönnit, ja kehitti lajin jota voi harjoitella täydellä intensiteetillä vaikka päivittäin. Suomalaisille judon lähin vastine on paini, mutta lajien välillä on myös paljon eroja.

Judon juuret tulevat jujutsusta

Jujutsu on kokoelma taistelutaitoja, joita Kano oppi nuorena poikana puolustautuakseen kiusaajilta koulussa. Hän kehitti taidoista lajin jota kaikki voisivat harjoitella, ja perusti judon kolmen pääperiaatteen päälle.

Vyö kertoo edistymisestä

Aloittelija käyttää valkoista vyötä. Judon perustaidot, turvallinen harjoittelu ja ukemi ovat valkovöisen judokan tärkeimmät tavoitteet. Keltaisen vyöarvon suoritettuaan judoka voi osallistua kilpailuihin ja opettelee enemmän judon tekniikoita.

Oranssi, vihreä, sininen ja ruskea ovat vielä oppilastasoja mutta usein ohjaavat itsekin harjoitusryhmiä. Mustavöiset ovat lähes poikkeuksetta ohjaajia ja valmentajia - heillä on varmaa tietotaitoa lajista mutta opiskelevat itsekin yhä lisää. Judotaitojen opiskelu ei lopu koskaan.

Yhteisen hyvän periaate

Judoa ei voi oppia täysin yksin. Judoka tarvitsee tekniikan harjoitteluun parin, joka suostuu heitettäväksi toistuvasti - ja saa vastineeksi myös heittää vuorollaan. Judokoiden täytyy huolehtia harjoitusparinsa hyvinvoinnista, että harjoitukset voivat jatkua.

Maksimaalisen voiman periaate

Kaikki käytettävissä oleva voima - fyysinen tai henkinen - kannattaa käyttää siellä missä siitä saadaan irti paras lopputulos.

Joustamisen periaate

Itseään vahvempaa on turha yrittää vastustaa. Sen sijaan kannattaa joustaa, myötäillä ja ohjata voima itselle edulliseen suuntaan. Tämä periaate toimii niin judossa kuin esimerkiksi neuvottelussakin, ja kulkee käsi kädessä maksimaalisen voiman periaatteen kanssa.

Mitä se maksaa?

Jäsenyys 20€ / vuosi

Maksu oikeuttaa osallistumaan seuran kokouksiin ja tapahtumiin. Jäsenmaksukausi alkaa ja päättyy 1.8. Voit maksaa myös SmartumPayllä, ePassilla ja Edenredillä.

Harjoittelu 30€ / kausi

Syys- ja kevätkausi sijoittuvat 1.8. ja 31.1. väliin. Harjoittelumaksulla voit osallistua kaikkiin seuran harjoituksiin ikä- ja sukupuolirajat huomioiden. Voit maksaa myös SmartumPayllä, ePassilla ja Edenredillä.

Judoliiton lisenssi 67€ - 154€ / vuosi

Judoliiton lisenssimaksun suuruus päätetään judoliiton syyskokouksessa. Lisenssi oikeuttaa osallistumaan judoliiton kilpailuihin, tapahtumiin ja koulutuksiin. Vinkki: Jos olet myös jo jonkin Suomen Judoliittoon kuuluvan judoseuran jäsen ja olet maksanut lisenssin, et tarvitse enää toista. Tällöin maksat Tokuille vain jäsen- ja harjoittelumaksun. Lisenssin voi ostaa myös puoleksi vuodeksi

Harjoitusryhmät

Harrastejudo

Kaikille avoimet judon harjoitukset torstaisin klo 17:00-18:00 ja sunnuntaisin klo 10:30 - 11:30. Ryhmää ohjaa Riku.

Harrastejudo on kaikenikäisille ja -tasoisille liikkujille tarkoitettu matalan kynnyksen ryhmä, jossa harjoitellaan judotekniikoita ja muita liikuntataitoja harrastajien oman taitotason ja kunnon mukaan.

Naisten judo (K-18)

Naisten judon harjoitukset perjantaisin klo 18:00 - 19:00. Ryhmää ohjaa Elina.

Naisten judo on aikuisille naisille tarkoitettu kuntojudoryhmä jossa jokainen harjoittelee oman tunnon ja kunnon mukaan.

Kannattaako minun kokeilla judoa?

Tokuin molemmat ryhmät harjoittelevat matalan kynnyksen periaatteella, eli harjoituksiin voi tulla mukaan ympäri vuoden. Jokainen harrastaja kehittyy omaan tahtiinsa:
  • Kamppailulajikokemusta ei tarvita, sitä tullaan hakemaan harjoituksista.
  • Kovaa kuntoa ei tarvita, sitä kasvatetaan harjoituksissa.
  • Notkeutta ja liikkuvuutta ei tarvita, sitä kehitetään harjoituksissa.

Vakuutusasiat

Miten toimitaan tapaturman sattuessa?

  1. Ilmoita valmentajalle jos mahdollista.
  2. Tarkista Sportti-ID suomisportista. Tarvitset sen vakuutusta varten
  3. Soita Pohjolan Terveysmestarille numeroon 0100 5225 (klo 7-23)
    • Vakuutus on judoliiton sporttiturva.
    • Vakuutusnumero 06-21983.
    • Ilmoita Sportti-ID terveysmestarille.
    • Voit saada lääkäriajan puhelun aikana Pihlajalinnaan tai Mehiläiseen.
    • Voit saada korvausratkaisun jo puhelun aikana.
    • HUOM! Omavastuu 200€, Hoitokorvaus 5000€ / tapaturma
  4. Palveluaikojen ulkopuolella tai kiireellisissä tapauksissa mennä mihin tahansa lääkäriin tai sairaalaan saadaksesi ensiapua. Säilytä kaikki kuitit ja hae korvausta tekemällä vahinkoilmoitus OP-mobiilissa tai op.fi-palvelussa.
Vakuutuksen tuoteseloste (pdf)

Judoliiton lisenssi sisältää vakuutuksen, joka korvaa harjoituksissa tapahtuneita tapaturmia. Omavastuu 200€ tapaturmaa kohden.

ÄLÄ HARRASTA KAMPPAILULAJEJA ILMAN ASIAANKUULUVAA VAKUUTUSTA.

Ukemi on judon tärkein taito

Jokaiselle judokalle opetetaan ihan ensimmäisenä ukemi, eli turvallinen tapa kaatua. Tätä taitoa opetellaan jokaisen harjoituksen aluksi, myös ihan korkeimmilla vyöasteilla. Ukemi on niin hyvä taito, että judoseurat opettavat kaatumista myös esimerkiksi yrityksille tyky-toimintana.

Tyypilliset judovammat

Judo on erityisen rankkaa nivelille. Kamppailulajeissa sattuu ja tapahtuu, joten hyvät alkulämmittelyt ovat jokaisen harjoituksen perusvaatimus. Lihasvoima ja liikkuvuus auttavat ehkäisemään vammoja, mutta kontaktilajeissa myös harjoitusparilla on suuri merkitys turvallisuuteen. Näistä syistä jokaisen harrastajan tulee omaksua yhteisen hyvän periaate.

Judopuku

Budovaate

Virallisissa tilaisuuksissa, kuten vyökokeessa tai kilpailuissa ei voi käyttää mitä tahansa valkoista kamppailuasua. Judopukuun liittyy hyvin tiukkoja sääntöjä mutta harjoituksen ohjaaja päättää millaisen harjoitteluasun sallii harjoituksissaan.

Pääsääntöisesti judoa harjoitellaan kevyessä judopuvussa johon kuuluu judohousut, judotakki sekä judovyö. Puvun lisäksi naiset pukevat takin alle valkoisen t-paidan, tämä käytäntö on yleistymässä miestenkin keskuudessa hygienia- ja mukavuussyistä. Perinteisesti miehet eivät pue takin alle paitaa, tämän perinteen järkevyydestä voi olla montaa mieltä.

Pesuohje

Lyhyesti: 30°C valkopyykki (värivyötä ei samaan pesuun!), älä valkaise. Kuivatus narulla tai vaateripustimella.

Puku kutistuu ensimmäisissä pesuissa rajusti, tämä on otettu huomioon uuden puvun mitoituksessa. Puku kutistuu myös liian kuumassa pesulämpötilassa ja kuivausrummussa. Kloriittivalkaisu hapertaa kuituja.

Judopuku pysyy helpoiten valkoisena ja hyväntuoksuisena kun sen pesee välittömästi käytön jälkeen. Jos pukua ei ole mahdollista pestä heti, se kannattaa edes tuulettaa kuivaksi jolloin hajuja ja värjäymiä aiheuttavat bakteerit kuolevat.

Paljonko puku maksaa?

Judopuvun hinta määräytyy pääasiassa harrastajan koon ja kankaan paksuuden mukaan. Ohuen harjoituspuvun (n.300g/m2) saa suomalaisesta nettikaupasta n. 40-60 euron hintaan. Kalliimmat kisapuvut (n.750g/m2) maksavat 100-200 euroa, enemmänkin kun mennään kalleimpiin merkkeihin. Hyvin huollettu puku kestää pitkään, tosin lapset kasvavat puvuistaan ulos yleensä vuodessa.

Mistä puvun voi ostaa?

Tilaamme pukuja syksyisin yhteistilauksena, jolloin saamme postikulut minimiin. Puvun voi tilata itsekin jos haluaa jonkin erityisen merkin tai mallin. Tässä meidän seuralle tutuimmat liikkeet:

Judon sanasto

Treenien aloitus / lopetus

Hajimari 1
Harjoitukset alkaa
Mokuso
Hiljennytään silmät kiinni
Mokuso yame
Hiljentymishetki ohi
Rei
Kumarrus
Owari
Harjoitukset päättyy

Kehon osat, suunnat jne.

Migi
Oikea
Hidari
Vasen
Te
Käsi
Goshi / Koshi
Lonkka
Ashi
Jalka
Hiza
Polvi
Hara
Vatsa
Kata
Olkapää
Obi
Vyö

Harjoittelusanat

Hajime
Aloittakaa
Yame
Lopettakaa
Kootai
Parinvaihto
Maitta
Antaudun
Tori
Tekniikan suorittaja
Uke
Tekniikan vastaanottaja
Kuzushi
Horjutus
Tsukuri
Heiton valmisteleva osa
Kake
Heiton suorittava osa
Ukemi
Turvallinen kaatuminen
Yaku soku geiko
Vuorotteluharjoitus
Tandoku renshuu
Yksinharjoittelu

Tekniikoihin liittyvät sanat

O
Iso
Ko
Pieni
Uki
Leijuva
Soto
Ulkopuolinen
Uchi
Sisäpuolinen, välissä
Harai / Barai
Pyyhkäisy
Gari
Niitto
Gake
Koukkaus
Nage
Heitto
Otoshi
Pudotus
Guruma / Kuruma
Pyörä
Gaeshi / Kaeshi
Vastaliike

Mattotekniikat

Ne waza
Mattotekniikka
Gatame / Katame
Hallinta
Kesa (-gatame)
Kaulaliina (-sidonta)
Hon (-kesa-gatame)
Perusmuotoinen (kaulaliinasidonta)
Kuzure
Muunnelma
Makura
Tyyny
Ushiro
Takaa, taaksepäin
Shiho (-gatame)
Neljään suuntaan 2
Kami (-shiho-gatame)
Ylävartalo (4 suunnan sidonta)
Yoko
Kylki, sivu, poikittainen
Tate
Pituussuuntainen, samansuuntainen
Kata-gatame
Olkapääsidonta

1 Tokui Vaasan oma termi, ei yleisesti käytössä. Sana hajimari tarkoittaa karkeasti "alku", ja toimii vastakohtana sanalle owari, "loppu". Kummankin sanan kuullessaan judoka tietää mennä alku- tai loppuriviin, korjata pukunsa ja hiljentyä odottamaan ohjaajaa.

2 Shiho-gatame -hallintaotteissa Tori on aina neljän tukipisteen varassa, eli tukevasti kaikkiin suuntiin.

Vyö sitominen

Vyöarvot

6.kyu valkoinen

Valkoinen vyö kuvastaa tyhjää taulua, valmiutta oppimaan ja ottamaan vastaan uusia tietoja ja taitoja. Valkovöistä judokaa tulee käsitellä samalla kunnioituksella kuin mustavöistäkin.
Valkovöisen kanssa harjoitellessa täytyy muistaa että kaikki tekniikat, säännöt ja käytöstavat voivat olla puutteellisia ja harjoittelun turvallisuutta täytyy painottaa. Valkovöisiä ei saa kuristaa eikä lukottaa, heittojen täytyy olla kohtuullisen lempeitä.

5.kyu keltainen

Keltavöinen judoka on ylittänyt ensimmäisen suuren kynnyksen: hän osaa harjoitella muiden kanssa turvallisesti ja voi osallistua vaikka kilpailuihin.

Vyökoevaatimukset:
  • Toimiva ja turvallinen ukemi
  • Dojokäytös
  • shisei = asento
  • kumikata = ote
  • shintai = liikkuminen
  • tai-sabaki = kääntyminen
  • tandoku-renshu = yksinharjoitus
Heitot:
  • 1 heitto te waza -ryhmästä (käsiheitto)
  • 1 heitto koshi waza -ryhmästä (lonkkaheitto)
  • 1 heitto ashi waza -ryhmästä (jalkaheitto)
Sidonnat:

4.kyu oranssi

Oranssilla vyöllä judokan tekniikoihin tulee suoritusvarmuutta. Heitot ovat tunnistettavia ja toimivia.

Vyökoevaatimukset:
  • Kagari-geiko = Heittoharjoitus
  • Yaku-soku-geiko = Sovittu vuorotteluharjoitus
Heitot:
Kuusi heittoa te- koshi- ja ashi-waza -ryhmistä (vähintään yksi jokaisesta ryhmästä)
Sidonnat:
Kaikki sidonnat kesa-gatameluokasta ja jokaisesta yksi poistulo

3.kyu vihreä

2.kyu sininen

1.kyu ruskea

1.dan musta

Yhdistys

Tokui Vaasa ry

Sähköposti
tokui.vaasa@gmail.com
Whatsapp
+358 40 22 13 558
Y-tunnus
3338637-6

Elina (1.kyu)

II-tason valmennuskoulutuksen (VOK2) suorittanut positiivisen judon ohjaaja. Naisten judon ohjaaja ja Tokuin perustajajäsen.

Henna (1.kyu)

I-tason valmennuskoulutuksen (VOK1) suorittanut positiivisen judon ohjaaja. Ohjaajatiimissä mukana.

Tokuin perustajajäsen.

Riku (2.kyu)

II-tason valmennuskoulutuksen (VOK2) suorittanut positiivisen judon ohjaaja. Harrastejudon ohjaaja, Tokuin perustajajäsen ja puheenjohtaja 2024. Tämän sivuston ylläpitäjä.

Sinä...?

Tokui on perustettu alkuvuodesta 2023. Tehtävää riittää kaikille halukkaille, jokainen jäsen voi tukea yhdistyksen toimintaa oman kykynsä mukaan. Osaatko kuvata? Tarvitsemme kuvia näille askeettisille nettisivuille. Kiinnostaisiko harjoitusryhmän ohjaaminen? Lasten ja nuorten ryhmillä ei ole koskaan liikaa valvovia silmäpareja!

Toimintakäsikirja

Perustiedot

Seuran nimi
tokui.vaasa@gmail.com
Seuran Y-tunnus
3338637-6
Käyntiosoite (harjoitukset)
Joutsenenkatu 9 (Teeriniemen väestönsuojan judosali)
Postiosoite ja laskutusosoite
Pajakatu 26, 65300 Vaasa
Seura on perustettu
18.1.2023
Seuran laji vuonna 2024
Judo

Toiminta-ajatus

Tokui Vaasa järjestää ohjattuja judoharjoituksia monipuoliselle jäsenistölle. Harjoitukset pidetään laadukkaina, monipuolisina ja mielekkäinä keräämällä ja kuuntelemalla palautetta jäseniltä. Seuran hallinto pidetään kevyenä ja yksinkertaisena tietotekniikan avulla. Tokui Vaasa on judoseura, mutta harjoitukset eivät rajoitu pelkästään lajiharjoitteluun.

Visio

Tokui Vaasa kasvaa jäsentensä näköiseksi judon yhteisen hyvän periaatetta noudattaen.

Arvot

Yhdessä. Reilusti. Oppien.

Seuran eettiset linjaukset

Jäsenistä pidetään huolta loppuun saakka. Harrastajia autetaan kaikissa judouran vaiheissa, oli kyseessä millainen harrastaja hyvänsä. Matalan kynnyksen aloittaminen, rohkaisu haastamaan itseään turvallisesti, koulutukset ja liikkujana kehittymisen ohjaaminen ovat kaikki keinoja huolehtia jäsenten hyvinvoinnista ja kasvattaa seurasta vahva ja luotettu toimija.

Talouden läpinäkyvyys. Pieni judoseura liikuttelee pieniä rahoja jotka saadaan jäsenmaksuista ja varainhankinnasta. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan rahankäyttöä niin että jäsenet tietävät mistä raha tulee ja minne se menee.

Seuran ydintoiminta

Harrastejudo Kaikenikäisille tarkoitettu harjoitusryhmä jossa harjoitellaan ohjatusti yhdessä, mutta kukin harrastaja päättää itse sopivan intensiteetin.

Naisten judo Vahvasti yhteisöllinen ja kannustava harjoitusryhmä aikuisille naisille liikuntataustasta riippumatta. Naiset ylläpitävät kuntoa ohjatuissa harjoituksissa, oppivat uusia taitoja ja haastavat itseään.

Seuran talous

Talousohjesääntö

Tokui Vaasa on nuori, hyvin pieni ja ketterä judoseura. Taloushallinto pidetään mahdollisimman suppeana ja suoraviivaisena, päätöksenteko helppona ja byrokratia minimissä. Kirjanpidon tulee olla lainmukainen ja selkeä raportti hallituksen ja taloushallinnon käyttöön. Seuran kasvaessa taloushallinnolle tulee varata kasvuvaraa ja hallituksen tulee päivittää talousohjesääntöä olosuhteiden muuttuessa.

Vastuut

Puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja kukin voivat tehdä hankintoja seuran nimissä (nimenkirjoitusoikeus jokaisella yksin), joten näihin tehtäviin tulee valita luotettavia henkilöitä jotka kykenevät hyviin päätöksiin itsenäisestikin (Seuran arvojen mukaan reilusti). Isommat hankinnat päätetään hallituksen kokouksessa, joka on helppo kutsua koolle pienessä organisaatiossa (Seuran arvojen mukaan yhdessä). Suurimpia investointeja ohjaa toimintasuunnitelma ja talousarvio jotka vahvistetaan vuosikokouksessa.

Talousarvio

Seuran keskiössä ovat aina jäsenet. Talousarvio tehdään arvioimalla tulevan kauden jäsenmäärä ja laskemalla siitä jäsenmaksujen ja harjoittelukausimaksujen kokonaismäärä. Kaksinkertaista kirjanpitoa tehdään hallituksen tuella pilvipalvelussa säilytettävään taulukkolaskentatiedostoon. Erityisen kirjanpito-ohjelman hankintaa harkitaan seuran kasvaessa (Seuran arvojen mukaan oppien). Kaikki toiminta pyritään pitämään paperittomana mm. suomisportin toimintoja ja sähköistä allekirjoituspalvelua hyväksikäyttäen.

Varainhankinta

Seuran varainhankinta koostuu pääasiassa jäsenmaksuista ja välinemyynnistä (judopuvut ja seuratekstiilit). Jäsenmaksut kerätään käyttämällä suomisportin seurapalvelun jäsenluokkien maksutoimintoja. Välinemyynti voidaan toteuttaa myös suomisportin maksutoiminnoilla, joko tapahtuman ilmoittautumismaksuna tai ryhmän ilmoittautumissivun lisätuotemyyntinä. Maksuista muodostuu tilitykset suomisportin raporttiin josta ne lisätään kirjanpitoon.

Muut tulot

Varsinaisen toiminnan tuotto, harjoitusmaksut, kerätään suomisportin kautta ryhmän kausimaksuina.

Jäsenille voidaan tarjota myös helppoa "täyden palvelun maksua", jolloin jäsen maksaa yhden suorituksen ja seuran hallitus huolehtii että raha menee oikeisiin paikkoihin ja seura ostaa myös lisenssin jäsenelle. Tämä kuormittaa suomisportin seurakäyttäjää jos tällaisia maksuja on paljon eri viikkoina.

Ryhmien kulut

Harjoitusryhmien vastuuvetäjät voivat pyytää hallitukselta hankintoja ja polttoainekustannusten korvausta esimerkiksi koulutusmatkoille ja muihin seuraa hyödyttäviin tarkoituksiin. Kulut hyväksytetään hallitukselta etukäteen. Kulut maksetaan suoraan (lasku tai ilmoittautumismaksu) tai jälkikäteen kuittia vastaan. Kuitit toimitetaan sähköisenä seuran sähköpostiosoitteeseen (seuran.nimi+kuitit@gmail.com)

Tilinpäätös

Tilinpäätös laaditaan suoraan kirjanpidosta, mahdollisuuksien mukaan automatisoidusti.

Taloudelliset riskit

Tässä osiossa käsitellään seuran taloudellisiin riskeihin liittyviä näkökohtia ja keinoja niiden hallitsemiseksi.

Organisaatio ja tehtävät

Puheenjohtaja
Riku Nevala
Sihteeri
Elina Penttinen
Rahastonhoitaja
Henna Kivelä
Toiminnantarkastaja
Erika Syri

Säännöt 18.01.2023 alkaen

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tokui Vaasa ry ja sen kotipaikka on Vaasa.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää judoharrastus- ja kilpailutoimintaa sekä muuta liikuntaa ja urheilua jäsenilleen Vaasan lähialueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
  • voi järjestää kursseja, harjoitus- ja opetustilaisuuksia sekä muuta vastaavaa toimintaa
  • voi järjestää kilpailuja, näytöksiä, retkiä, leirejä ja muita tapahtumia
  • voi järjestää juhlia, konsertteja, näyttelyitä tai muita tilaisuuksia
  • voi ylläpitää yhdistyksen sähköisiä viestintäkanavia
  • voi julkaista yhdistyksen tiedotteita ja muuta viestintää eri viestintäkanavissa
  • neuvoo ja ohjaa jäseniään
  • kokoaa jäsenet yhteiseen toimintaan ja ylläpitää yhteyksiä muihin alan yhdistyksiin
  • voi järjestää yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä matkoja jäsenilleen
  • voi osallistua jäsentensä välittömiin kilpailukustannuksiin
  • voi hankkia tarvittavia aineistoja ja välineitä yhdistyksen käyttöön
  • pyrkii järjestämään käyttöönsä tilat, joita yhdistyksen jäsenet voivat käyttää
  • voi tehdä esityksiä ja aloitteita harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi
  • voi tehdä esityksiä, aloitteita ja selvityksiä sekä antaa lausuntoja muille yhteisöille ja viranomaisille
  • toimii yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja yksityishenkilöiden kanssa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi, hankittuaan tarvittaessa asianomaisen luvan:
  • järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia
  • järjestää myyjäisiä, kirpputori- ja muita tapahtumia
  • järjestää maksullisia tilaisuuksia
  • ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
  • omistaa toimintansa kannalta tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta
  • harjoittaa kahvilatoimintaa
  • tehdä talkootyötä
  • myydä mainostilaa
  • solmia sponsorisopimuksia

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2 - 9 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on valintakokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, kukin yksin.

7. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on 1.11. - 31.10.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen kokous hyväksyy äänestys- ja vaalijärjestyksen. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä marras-helmikuussa. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille:
  • kirjeitse tai sähköpostitse
  • yhdistyksen verkkosivulla tai yhdistyksen käyttämän sosiaalisen median ryhmässä

10. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien / tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.